Älä tule paha kakku tule hyvä kakku

Nyt kyllä on sellainen olo, että pitäisi vähän istahtaa ja levähtää. Viimeiset viikot on olleet ihan hirveen kiireisiä ja stressaavia ja paljon on tapahtunut. Olen ollut enemmän poissa kuin kotona (voisin helposti jopa laskea että kuinka monta tuntia olen viettänyt kotona, koska numero ei ole mikään päätä huimaava). Esimerkkinä maanantai; lähdin kouluun 8:00, sieltä suoraan treeneihin puoli kuudeksi josta suoraan rugby-tyttöjen rahankeräys-tapahtumaan. Kotona olin siis kahdentoista aikaan yöllä! Onneksi pojat oli mukana tapahtumassa, niin sain kyydin kotiin, eikä tarvinnut väsyttää väsyneitä lihaksia entistä enempää. Kämppikset oli ihan varmoja, että olin joko erittäin humalassa tai laittomissa aineissa, koska olin_niin_väsynyt että puheesta ei saanut selvää ja onnistuin kompastelemaan jopa tasaisella maalla.

Mutta sitä tämä kakkosvuosi on. Koulutöitä on luultavasti enemmän mitä laki sallii, joten odotan innolla kolmen viikon pääsiäislomaa.

Järjestettiin muutaman tyypin kanssa kakkumyyjäiset meidän hyväntekeväisyys-projektin nimissä ja saatiin kyllä kivasti kerättyä rahaa.

Mun jatkuvasti valvetilassa olevat aivoni ei anna mun kauheesti nukkua, joten herään aina kukkojen ja postimiesten kanssa samaan aikaan. Yksi aamu olin hereillä viidestä lähtien ja jokainen normaali ihminen todennäköisesti vain lepäisi hetken, mutta jaa, mitäpä normaalia minussa on. Laitoin kengät jalkaan, Onesien yöpuvun päälle ja lähdin kohti yliopiston Cheltenhamin kampusta, missä Rosien joukkue oli suorittamassa niiden 24h trampoliinilla pomppimista.

Heidän tarkoituksena oli siis pomppia 24 tuntia putkeen (ei tietenkään yksi ihminen kerrallaan, herran jumala). Tekstasin Rosielle ilmoittaen että tulen käymään siellä, johon hän vastasi että pliis tule, koska täällä on enää neljä ihmistä jäljellä ja kaikki on itkun partaalla. Miettikää nyt, 24 tuntia valveilla oloa ja hyppimistä. Ei mikään helppo juttu. 

Pidettiin viimeviikolla aivan ihana ilta tyttöjen kanssa. Gin&tonicit valui ja keskustelut lensi. Oli aivan ihana vain istua ja nauttia sivistyneestä (noh... ainakin alkuillasta) keskustelusta. 

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

P.s. Kisat muutaman viikon päästä ja kaikki stressaa

Koti-illat

Uskokaa tai älkää, en oikeasti mennyt edes keskiviikkona ulos (!?!?). Siis mitähhh! Olen viimeksi missannut keskiviikon ringin... en edes muista.




Ajattelin, että jään kotiin kerrankin, enkä tee mitään. Olin jo koko päivän juossut ympäri Cheltenhamia ja Gloucesteria kannustamassa eri joukkueita (keskiviikkohan on siis virallinen pelipäivä).

BUCS = British Universities & Colleges Sport

Aamulla menin kannustamaan poikien Lacrosse peliä (voittivat 36-1!!)  ja sieltä suoraan kannustamaan toisia poikia niiden rugby league pelissä. En tosin uskalla sanoa kämppikselleni Danille, että olin tänään kannustamassa rugby league-joukkuetta. Dan nimittäin pelaa rugby unionia ja näiden kahden peliversioiden joukkueiden välillä on enemmän vihaa kuin Suomalaisilla ja Ruotsalaisilla lätkän MM-finaalissa. 

Periaatteessa kyseessähän on siis sama peli, mutta hiukan eri säännöillä ja eri arvoisilla pisteillä, mutta ihan yhtä mutaisia ja väsyneitä kaikki on ja jos totta puhutaan, en edes huomannut kauheasti eroa... (Älkää kertoko tätä Danille tai mun toiselle kaverille, joka pelaa Leaguea). League on ilmeisesti myös paljon fyysisempi. Union (tai tuttavallisemmin 'rugby') on se mitä pelataan esim. rugbyn World Cupissa.

Sain muutamia esseitä ja kokeita takaisin, toiset meni paremmin kuin toiset. Suullisesta kokeesta sain 60%, toisesta kokeesta sain 65% ja 2000 sanan essestä sain 70% (!!!!) mutta sitten se ryhmätyö. Ehdinkö edes valittaa tästä tänne? Jos en, niin olette säästyneet. 

Yksi ryhmäläisemme ei siis edes ilmaantunut koko esitelmään (ei sillä että olisi muutenkaan kauheasti panostanut). Minä en ymmärtänyt koko aihetta vaikka kuinka yritin ja jouduin valitsemaan kaikista vaikeimman osan koko ryhmätyöstä, koska nämä kaksi muuta henkilöä tuskin olisivat tehneet edes sitä. Arvosanaksi saimme siis kirkkaan 42%... No ainakin päästiin läpi! Kokeessa sitten aikaa parantaa.

Mutta ihan OK kivasti siis alkanut tää vuosi! Nyt pitää vaan loputkin työt ja kokeet saada kunnialla päätökseen, että kurssien loppuarvosanoistakin tulisi hyvä :p

Tässä muistinvirkistys siitä, miten meidän arvostelusysteemi menee:

39% ja alle on iso fail, 

40-49% on 3 (D)

50-59% on 2.2. (C)

60-69% on 2.1. (B)

70-100% on 1. (A)

70-100% eli "first" on siis luonnollisesti paras arvosana ja 3. kamala.

Mainitsinko muuten alastonkalenterista, minkä urheilujoukkueet teki hyväntekeväisyyden kunniaksi? Tässä meidän joukkue (tai 1/4 meidän joukkueesta): 

Viikonloppu alkanut reuhallisissa merkeissä! Nauttikaa vapaista ja syökää paljon Runebergin torttuja!