12 päivää

Ensimmäinen Joulukuuta, eikä minulla ole edes joulukalenteria!! Maanantai-aamuni masennus ei helpottunut kun muistin, että minulla ei ole edes suklaakalenteria auttamassa. Lohdutukseksi Shaun tuli kotiin tänään ja sanoi, että se melkein osti mulle joulukalenterin, mutta kaupassa oli vain kalliita kalentereita jäljellä. Höh. 

Onnistuin kyllä taas vaihteeksi nolaamaan itseni luennolla... Mutta eikö pieni piristys aamulla ole aina positiivista? Meillä oli Research Methods luento ja aiheena oli Population & Samples. Meidän luennoitsija halusi havainnollistaa jokaista esimerkkiään käyttämällä meitä ja jakoi jokaiselle numerolapun. Hän sitten arpoi satunnaisesti numeroita ja sitä mukaan piti mennä luentosalin eteen seisomaan ja vastailemaan perus kysymyksiin. Vaikka kuinka ristin sormet ja varpaat niin tottahan toki se numero 42 tuli ja minun piti sulavasti liikkua keskeltä riviä kaikkien läppäreiden ja vihkojen yli. No hyvin onnistuin. Pudotin omat muistiinpanovälineeni, kompastuin Moan takkiin, kaadoin Laurenin kahvin ja talloin Matin varpaat. Leuka pystyyn vain ja uudestaan!

Seuraavaksi sitten luennoitsija halusi jakaa meidät sitä mukaa, mistä ollaan kotoisin. Aloitettiin että ketkä on etelästä, nouskaa ylös. Sama idän ja lännen kanssa. Sitten tultiin pohjoiseen. Vilkaistiin Moan kanssa pikaisesti toisiamme ja todettiin, että no periaatteessahan me molemmat ollaan pohjoisesta. Noustiin ylös. Kuulin sillä samalla sekunnilla kuinka Glenn (ystäväni yläkerrasta), Luke ja James repesi nauramaan. Cheers pals. Sain kuulla tästä heti kun luento loppui, kun Glenn ja Luke tuli mun luoksi nauraen, että "I don't even know why was that so funny but I am still laughing."

Joo ei sitten mitään hajua mitä ne huutaa

Siitä Amerikan futismatsista! Eilen mentiin meidän match-joukkueen kanssa meidän ensimmäiseen peliin hurraamaan! Ilman sitä hurraamiskohtaa. Koko joukkue on aika floppi, niin tämäkin epäonnistui. Ensin me oltiin Helenin kanssa ainoat ihmiset siellä. Muutama muu tuli 20 minuuttia myöhässä ja meitä ei ollut läheskään koko joukkue kasassa. Eli seistiin vain reunalla tekemättä mitään.

Pikku vinkki itselleni ensikerralle, tarkista säännöt. Oltiin nimittäin ihan pihalla siitä mitä tapahtui. Luultiin jossain välissä, että oltiin johdossa, mutta lopulta hävittiin 36-0. Opin kuitenkin muutaman jutun: yhden maalin jälkeen saa aina 6 pistettä ja pelaajat saa tarttua toista pelaajaa kypärän kehikosta ja vetää maahan!!

All in all, matsi oli oikeasti todella viihdytävä ja meillä oli ainakin hauskaa kun keskityttiin olennaiseen. Palaajien ulkonäköihin. Tämän jälkeen oli sitten ne onnistuneet kisaryhmätreenit missä tein backflipin.Vaikka tein sen tuen kanssa, mutta silti!

Vähän väliverryttelyjä. Siinä vaiheessa kun miehet rupesi kyykkäämään rivissä niin tytöt alkoi kikattamaan. Vähän hävetti jo omasta puolestakin.

Nostakaa käsi ylös jos ette ole vielä sisäistäneet sitä, että ensimmäinen jakso loppuu kahden viikon päästä. Jees, arvelinkin että en ole ainut. MIETTIKÄÄ NYT. 12 päivää ja ensimmäiset kolme kuukautta yliopisto-elämää on takana!