No ohhoh. Ompas noloa. En sitten kyllä muista millään ajatuksen tasolla että koska olisin viimeksi tänne kirjautunut sisään!
Uusi vuosi lähtenyt rullaamaan eteenpäin ja olen päässyt takaisin tänne eriskummallisten aksenttien ja omituisten ruokien maahan! Huomasi selkeästi, että porukka on ollut kotona kolme viikkoa, sillä aksentit oli taas vaihtuneet niihin "omiin". Ensimmäisenä iltana juttelin hetken Shaunin kanssa ja ilmeeni taisi olla aika jäätynyt, sillä siitä Brummie aksentista ymmärsin ehkä yhden sanan. Sanoinki hänelle, että otetaas taas ihan rauhassa, kun aivot ei ole vielä kääntynyt Englanniksi, saatika Birminghamiksi.
Uusi vuosi lähtenyt rullaamaan eteenpäin ja olen päässyt takaisin tänne eriskummallisten aksenttien ja omituisten ruokien maahan! Huomasi selkeästi, että porukka on ollut kotona kolme viikkoa, sillä aksentit oli taas vaihtuneet niihin "omiin". Ensimmäisenä iltana juttelin hetken Shaunin kanssa ja ilmeeni taisi olla aika jäätynyt, sillä siitä Brummie aksentista ymmärsin ehkä yhden sanan. Sanoinki hänelle, että otetaas taas ihan rauhassa, kun aivot ei ole vielä kääntynyt Englanniksi, saatika Birminghamiksi.
Suomessa aika meni lähinnä ihmisiä tapaillen ja antibiootteja syöden! Kuten jokainen kerta kun olen käymässä Vaasassa. Tällä kertaa sain sitten kehitettyä itselleni korvatulehduksen. Ihana nähdä kaikkia. Joulu meni perheen ja suvun kanssa syöden itsensä pinkeäksi kuin pallo ja uusivuosi meni ystävien kanssa hömpsäillen.
Annetaas kuvien nyt vain virrata niin että en ala kirjoittamaan suurta kertomusta kaikesta mitä on tehty tässä muutamien viikkojen aikana.
| Uuden vuoden paardit. Olin tulessa kun vuosi vaihtui. Ihan siis kirjaimellisesti. Opinpahan että ei kannata olla tuulensuojana kun toinen yrittää sytyttää sädetikkua. |
Täällä minä taas olen! Omituisten otusten kerhossa!
Sain tänään valmiiksi mun pienen elämäni tylsimmän ja hirveimmän esseen. 2500 sanaa ja aiheena erilaiset sosiologiset teoriat ja miten esim. naisia aliarvostetaan urheilussa. Joo on varmaan tärkeetä, mutta jos joku haluaisi kertoa miten tämä liittyy mun alaan niin pliis, valaiskaa mua, multa nimittäin loppui ideat. Ihan kuin mä sanoisin mun asiakkaille, että "Ai sä haluaisit testailla sun lihasvoimaa ja parantaa suorituskykyä? No en mä sellaisesta tiedä mutta istuppas alas niin kerron sinulle Marxismista!!" Meillä oli Chrisin kanssa sama essee ja Steve piti meille muuten vaan seuraa, joten päätettiin että nyt valvotaan koko yö ja tehdään se. Ja niin muuten valvottiin. Kahdeksalta aamulla menin nukkumaan! Sitä onnen hetkeä kun lähetettiin meidän esseet. Mun mielenterveys oli niin pahasti vaakalaudalla enkä oikeasti valehtele kun sanon että mun stressi-levelit alkoi hipomaan taivaita.
Ja katsokaa muuten miten paljon saatiin aikaiseksi sinä yönä!
Pientä, tai itseasiassa erittäin suurta, iloa arkeen. Sain nimittäin ihka ensimmäisen esseeni arvosanan ja arvatkaatpas miten meni.
| 70-100% | A | Pass | Excellent - Outstanding |
None required
|
| 60-69% | B | Pass | Good |
None required
|
| 50-59% | C | Pass | Satisfactory |
None required
|
| 40-49% | D | Pass | Sufficient for credit |
None required
|
Mä menin ja vetäsin esseestä kirkkaat 74% eli yhden parhaimmista arvosanoista!!!! 80-100% on_erittäin_harvinaisia ja varsinkin ekaluokkalaiselle. Moa laittoi aamulla viestiä että ootko tarkistanut jo arvosanan. Kämmenet hioten olin jo valmis pakkaamaan laukkuja ja varaaman lentoa takaisin Suomeen mutta empäs varannutkaan, sillä SEITKYTNELJÄ PROSENTTIA!!! Parastahan tässä on se, että Moa sai myös yli 70 ja me ollaan tällä hetkellä ainoat, joilla on noin hyvät pisteet. Ainakin niistä ihmisistä keiden kanssa me ollaan puhuttu. Meillä. Kahdella ulkomaalaisella pölkkypäällä!
P.s. Tänään oli joukkuekuvien aika! Ylempi kuva on meidän koko Cheerleading kerho, uskokaa tai älkää niin ainakin 20 puuttuu. Meitä on 74 yhteensä. Alemmassa kuvassa on meidän kisaryhmä, kuvasta puuttuu kaksi ihmistä!
Meillä alkoi viikon loma ennen toisen jakson alkua! Eli nyt chillaillaan. Pusuja ja haleja ja hyvää viikonloppua! xx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti