perjantai 30. tammikuuta 2015

Talo-ongelmia mutta ei ongelma taloja

Saanko nyt vähän marista meidän talo-asiasta?

Alkuperäisen suunnitelman mukaan minä, Ciara, Steve, James, Chris, Dan, Sophie ja Charlotte oltiin muuttamassa yhteiseen taloon ensivuonna. Chris kuitenkin tajusi, että Cheltenhamissa asuminen ei ole millään tavalla hänelle eduksi, sillä hänen futis harkat on ihan toisessa suunnassa, Stroudissa. Matkustaminen sinne useita kertoja viikossa olisi turhaa häsläämistä Vaikka kuinka yritin taivutella ja keksiä syitä (jos tarkkoja ollaan, keksin listan jossa oli 18 kohtaa) että miksi hän ei voi jättää meitä. Ei, päätä ei kuitenkaan käännetty. Chrisin lähtö ei kuitenkaan tullut puun takaa, sillä hän oli puhunut siitä jo joululomalla. Vaikka tämä on erittäinerittäin surullista, olemme kuitenkin saaneet tyhjän paikan paikattua, sillä ystävämme Glenn yläkerrasta liittyy joukkoomme!! Tämä on ihan huippua, koska Glenn on mahtava tyyppi. 

Yläkerran pikkuinen Tom. Okei mä tiedän näitä nimiä ja ihmisiä on ihan hirveesti... 
Siinä missä Chris oli kauan puhunut lähdöstä, niin seuraavasta lähdöstä ei sitten tiedetty mitään. Viikko sitten vuokranantajamme lähetti kaikille tekstarin: "I am glad you managed to find a new person but as you may know, Charlotte has also dropped out --". Steve luki tekstarin mulle ääneen ja molempien leuka loksahti auki. Siis mitä? Miten niin lähtenyt? Tekstattiin Ciaralle, joka oli sillä hetkellä Charlotten kanssa trampoliinivoimistelu-tapahtumassa, että tiesikö hän asiasta. Eipä tiennyt. Hän oli jopa tuntia aikaisemmin puhunut Charlotten kanssa siitä, kuinka mahtavaa on, että talo on taas täynnä. Charlotte oli nyökkäillyt ja ollut mukana keskustelussa. Hieman myöhemmin tuli sitten tämä tekstiviesti.Charlotte kertoi Ciaralle, kuinka hänellä oli aikomus kertoa, mutta ei ehtinyt. Syy oli se, että hän ei voi asua Ciaran kanssa samassa talossa, koska heidän suhde tulee kyllä kärsimään. Ymmärrettävää kyllä, sillä niillä on pientä kilpailua ja muuta koko ajan keskenään. Mutta miksei hän silti voinut kertoa edes harkitsevansa lähtöä? Minä olen tällä hetkellä ainoa, jolle hän on lähdön jälkeen puhunut. Tavattiin nimittäin maanantaina meidän Bingo-illassa. Menin heti Charlotten luoke ja reppana oli niin huojentunut, halasi pitkään ja rupesi selittämään kuinka ei tarkoittanut mitään pahaa. Ei tietenkään, mutta tapa millä asia tuli esille. ei ollut mikään maailman paras. 


Ollaan taas yhtä ihmistä vaille... 

Taisin mainita edellisessä kirjoituksessa, kuinka Chris on ihan idiootti kun ei asu meidän kanssa ja kuinka meidän super kolmikko murskaantuu kuin pieni etana tietä ylittäessä (miten niin liioittelen?). Mä en vain ymmärrä, että miten voin asua ensi vuonna ilman Chrisiä. Melkein rupesin itkemään kun Chris ensimmäisen kerran mainitsi, että kaikista ihmisistä se haluaisi kaikista eniten asua minun ja Steven kanssa ensi vuonna. Enkä pysty edes laskemaan kaikkia niitä kertoja, kun ollaan lahnattu jossain huoneessa ja Chris on yrittänyt saada meitä jäämään Gloucesteriin. Vastapainoksi me ollaan toki yritetty saada se Cheltenhamiin.


Tän kämpän ihmissuhteet on vaan jotain niin käsittämätöntä, etten haluaisi päästää kenestäkään irti. Jokainen on ihan hirveän läheinen mulle ja kaikkien niiden unettomien öiden jälkeisten avautumisten tai keskellä kirkasta päivää olevien sekoilujen jälkeen nää pojat ja ciara tuntee mut melkein paremmin kuin minä itse. Sama päin vastoin. Steve ja Chris on erityisen läheisiä mulle tällä hetkellä ja siksi on ihan kamalaa ajatella, että hetken päästä mulla ei oo enää yhtä pöllöä poikaa makaamassa mun huoneen lattialla. Välillä voisin kiduttaa tai murhata kaikki nämä ihmiset ja välillä taas haluaisin antaa isot pusut poskelle jostain ihanasta asiasta mitä joku on tehnyt. Yritä tässä sitten olla normaalisti!


Ainakin meidän talo on täydellinen!

Lähden huomenna viikonloppureissulle Devoniin! Mukaan lähtee sellainen 15 hengen porukka, että en ole ihan varma tuleeko sieltä kukaan hengissä takaisin. 

Leikki leikkinä hei äiti ja iskä! 
Kaikki olemme vanhoja ja vastuullisia ja moni on jo vanhuuden kynnyksellä (= kolmenkymmenen ikävuoden puolella). Bingoa siellä tullaan pelaamaan ja villasukatkin varmaan ehtii valmistua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti